Tiikerimoskiitto ja Chikungunya -kuume

Tiikerimoskiitto eli espanjaksi ”mosquito tigre” (lat. Aedes albopictus) on alunperin aasialainen hyttyslaji, jota esiintyy Etelä- ja Kaakkois-Aasian lisäksi laajasti myös Afrikassa ja on levinnyt myös Amerikan mantereille.

Tiikerimoskiitto (kuva www.wikipedia.org)

Tiikerimoskiitto (kuva www.wikipedia.org)

Se on ollut viime päivinä esillä espanjalaisissa lehdissä ja sosiaalisessa mediassa. Syynä tähän on se, että Gandíassa Valencian provinssissa espanjalaisen 60-vuotiaan miehen tämän vuoden heinäkuun alussa alkanut kuumetauti on todettu ensimmäiseksi Espanjassa saaduksi Chikungunya -tartunnaksi. Tiikerimoskiitto on kyseistä virusta levittävä sääskilaji. Tautitapauksia on ollut Espanjassa varmuudella ennenkin (mm. tänä vuonna tähän asti 86 serologisesti varmistettua tautitapausta), mutta tämä on siis ensimmäinen Espanjassa saaduksi todettu tartunta.

Vuoden 2014 tietojen perusteella Espanjan itärannikolla Murciasta pohjoiseen päin aina Barcelonaan ja Geronaan asti tiikerimoskiittoa pidetään jo vakituisesti levinneenä kuten myös Mallorcalla Baleaarien saarilla. Andaluciassakin tiikerimoskiitto on asettumassa/ jo asettunut pysyvästi Málagan, Granadan ja Almerían niin ikään rannikolla sijaitseviin provinsseihin. Ensimmäinen havainto tästä moskiittolajista Espanjassa tehtiin reilu 10 vuotta sitten Kataloniassa Barcelonan lähellä, ja sieltä se on levinnyt nopeasti uusille alueille. Syynä tähän pidetään ilmaston muuttumista suotuisammaksi – kuuma ja aiempaa kosteampi ilmasto on suotuisa lajin lisääntymiselle.

Tiikerimoskiitto on ”isäntähyönteisenä” muutamille trooppisia sairauksia aiheuttaville ihmisiin tarttuville viruksille. Se levittää Chikungunya -kuumeen lisäksi dengua -kuumetta ja keltakuumetta. Espanjassa on nyt siis todettu ensimmäinen ”kotimainen” Chikungunya-tartunta.

Chikungunya on arboviruksiin kuuluva alfavirus, joka aiheuttaa ihmiseen tarttuessaan kuumeisen infektiotaudin. Taudin itämisaika (= aika tartunnasta ensimmäisiin oireisiin) on 3-7 vuorokautta. Korkean kuumeen lisäksi taudin oireistoon kuuluvat yleisesti ihottuma, kovat nivelkivut, päänsärky, lihaskivut, pahoinvointi ja voimakas väsymys. Verenvuoto-oireita esiintyy noin neljäsosalla (yleisimmin nenäverenvuoto). Oireistoon voi liittyä myös hengityksen vaikeutumista, ohimenevää sydämen vajaatoimintaa tai aivokalvontulehdus- tai aivokuumeoireita. Pahimmat oireet kestävät yleensä noin viikon ajan, mutta voivat pitkittyä jopa kuukausien mittaisiksi, varsinkin mikäli taudinkuvaan on kuulunut artriitti eli niveltulehdus. Tartunta voi kuitenkin olla myös hyvin vähänoireinen tai jopa täysin oireeton. Todennäköistä on myös, että vähänoireisten tartuntojen takia tauti on alidiagnosoitu eli tautitapauksia on moskiiton levinneisyysalueilla huomattavasti enemmän kuin tiedetään.

Diagnoosi tehdään esitietojen (mahdollinen oleilu moskiittoalueella) ja tyypillisten oireiden perusteella. Tarvittaessa tehdään vasta-ainemääritys verinäytteestä.

Taudin (ja viruksen) nimi Chikungunya tulee swahilin kielestä, missä se tarkoittaa ”kumarassa kulkevaa”. Nimi viittaa taudille hyvin tyypilliseen nivelten voimakkaaseen kipeytymiseen, jonka takia sairastunut ihminen saattaa kävellä kumarassa. Sekä tauti että sen aiheuttajavirus ovat samantapaisia kuin Suomessa syyskesäisin esiintyvässä pogostantaudissa, mutta oireet ovat usein ankarammat.

Taudin hoito on oireenmukaista eli se kohdistuu oireiden lievittämiseen sen aikaa kun elimistö pääsee itse voitolle viruksesta: tulehduskipulääkkeet tai parasetamoli (varsinkin jos verenvuoto-oireita), tarvittaessa lisäksi voimakkaammat kipulääkkeet, kortisonivalmisteet ja joissakin pitkittyneissä niveloiretilanteissa reumasairauksien hoitoon tarkoitetut lääkkeet. Mikäli esiintyy taudin harvinaisempia voimakkaampia muotoja (sydänoireet, verenvuodot tms.), elintoimintojen ylläpito ja mahdollisten tartunnan saaneen ihmisen perussairairauksien hoito on tärkeää. Virusta vähentävää tai tappavaa hoitoa ei ole toistaiseksi olemassa. Taudin ennuste on hyvä eli siitä parannutaan tyypillisesti täysin oireettomaksi. Toisinaan esiintyy kuitenkin pitkittyneitä nivelkipuoireita.

Chikungunyan ennaltaehkäisy on samanlaista kuin esim. malarian osalta eli moskiittojen pistojen ehkäisy: hyttysverkot sängyn ympärillä, ikkunoiden ja ovien kiinnipitäminen sekä päivällä että yöllä, mahdollisuuksien mukaan vaaleisiin (pitkähihaisiin ja -lahkeisiin) vaatteisiin pukeutuminen, hyönteiskarkoitteiden käyttö iholla ja vaatteissa, avoimien vesisäiliöiden/ lätäköiden vähentäminen eli mahdollisten lisääntymispaikkojen eliminointi. Näitä ohjeita on toki tulkittava ja otettava käyttöön harkinnan ja tilanteen mukaan (esim. ikkunoiden ja ovien täydellinen kiinnipitäminen kesäaikaan on lähes mahdotonta ja usein myös tarpeetonta). Lisääntymistä varten verta etsivät naarasmoskiitot ovat päiväruokailijoita, mutta aktiivisimmillaan aamuisin klo 6-10 ja uudelleen siestan jälkeen klo 16-22, joten tarpeelliseksi katsotut ehkäisytoimenpiteet on syytä tehdä huolellisesti noina ajankohtina.

Tauti ei tartu ihmisestä toiseen, mutta jos tiikerimoskiitto pistää taudista kärsivän ihmisen jälkeen toisia ihmisiä, virus voi levitä epidemia-alueilla nopeasti. Rokotetta ei ole saatavilla toistaiseksi.

Kaiken kaikkiaan paniikkiin ei siis ole aihetta: kyseessä on itsellään paraneva, joskin mahdollisesti rajuoireinen ja lähes 100%:sti pysyviä seuraamuksia aiheuttamaton kuumetauti. Tauti ei tartu ihmisestä toiseen, joten Chikungunyaan sairastunutta ei tarvitse vältellä kuin ruttotautista.

Lähteet: Lääkäriseura Duodecim/ Lääkärin tietokannat, www.diariosur.es, www.elpais.com, www.atrapaeltigre.com 

Share Button

Vastaa