Jalkojen turvotusta? (osa 2)

Tässä kirjoituksessaan ”JALKOJEN TURVOTUSTA?” fysioterapeutti Rami Kääriäinen kertoo fysioterapeutin näkökulmasta katsottuna joitakin tärkeitä näkökohtia alaraajojen turvotukseen liittyen. Hän antaa meille vinkkiä siitä, miten jokainen meistä voi itse ennaltaehkäistä turvotusta ja mitä voimme tehdä silloin jos turvotusta on ongelmaksi asti ja omat keinot eivät enää tunnu riittävän.

Rami työskentelee Fuengirolassa Medivital-klinikassa fysioterapeuttina ja hänen ominta työskentelyaluettansa ovat mm. kaikki tuki- ja liikuntaelimistön oireiden ennaltaehkäisyyn, hoitoon ja kuntoutukseen liittyvät asiat, jonka moni Costa del Solilla asuva jo tietääkin. Hänen yhteystietonsa löytyvät Medivitalin nettisivuilta.

 

JALKOJEN TURVOTUSTA?

Turvotus syntyy, kun kudosten solujen välitilaan kertyy nestettä

Yleinen syy turvotukseen on laskimoiden vajaatoiminta, jossa alaraajojen laskimojärjestelmä ei pumppaa verta takaisin sydämeen yhtä tehokkaasti kuin normaalitilassa. Paine laskimoissa kasvaa ja ne alkavat tihkuttaa nestettä kudoksiin aiheuttaen turvotusta. Laskimoissa on läppiä, jotka edistävät veren paluuvirtauksen ja estävät veren takaisinvirtausta. Näiden lisäksi myös alaraajaturvotusalaraajan lihaksilla on iso rooli laskimoiden paluuvirtauksen ylläpidossa. Alaraajan lihasten ollessa heikot, lihaspumppu toimii vajaateholla kohottaen laskimopainetta, myös läpät voivat toimia normaalia heikommin. Painovoiman vaikutuksesta laskimot täyttyvät ja laajenevat, mikä näkyy turvotuksena.

Laskimoiden toiminta voi häiriintyä esimerkiksi laskimoläppien toiminnan heikkenemisen tai laskimolaajentumien eli suonikohjujen vuoksi, mutta lievään turvotukseen voi olla syynä myös seisomatyö tai pitkään paikoillaan, polvet koukussa, istuminen, vaikka laskimot olisivatkin terveet. Korkokengillä käveleminen taas heikentää ja kiristää pohkeiden lihaksia, josta voi aiheutua turvotusta. Lisäksi muun muassa ylipaino, raskaus ja kuukautiset voivat edesauttaa turvotuksen syntymistä. Laskimoläpät voivat olla myös synnynnäisesti heikkoja.

Pitkään paikallaan olo ja istuminen heikentää alaraaja verenkieroa ja lymfa- eli imunestekiertoa. Mikäli liikkuminen on rajoitettua ja tehotonta alaraajoille, jalat usein turpoavat ja tuntuvat väsyneiltä.

Liike on lääkettä

Liikuttaessa pohjelihakset toimivat lihaspumppuna tehostaen veren kuljetuksesta alaraajoista sydämeen päin. Pitkä liikkumattomuus heikentää lihaspumpun toimintaa ja laskimovirtausta. Laskimopaine kohoaa aiheuttaen turvotusta jaloissa. Myös laskimoiden seinämät veltostuvat ja laskimoläpät toimivat vajaalla teholla päästäen veren virtaamaan takaisinpäin.

Liikunta, terveellinen jalkine, tukipohjalliset, ja painesukat

Kävele oikein. Turvotusta tulisi ehkäistä oikeaoppisella säännöllisellä harjoittelulla, sekä käyttämällä painesukkia. Säännöllisen liikunnan ja kävelyn tekniikan merkitystä ei voi liikaa korostaa, sillä se pitää pohjelihasten pumppausvoimaa hyvänä. Ainoastaan tehokas, hyvätekniikka kävelyssä auttaa riittävästi, sillä mm. pohkeen lihasten tulee aktivoitua tehokkaasti.

Laadukkaat yksilölliset tukipohjalliset auttavat alaraajojen biomekaaniikassa, vähentäen virheasentoja, iskua ja ylikuormituksia. Suomalaisista jopa 50% kärsii jalkojen virheasennoista. Ennaltaehkäisy olisi siis tehokkainta. Yksilölliset toiminnalliset tukipohjalliset auttavat alaraajojen biomekaaniikassa, vähentäen virheasentoja, iskua ja ylikuormituksia. Virheasennot voivat vaikuttaa kineettisenketjun kautta alaraajoihin ja selkään saakka. Fysioterapeutit tutkivat alaraajat, biomekaaniikan ja arvioivat toiminnan kävelyssä, sekä muotoilevat sinulle yksilölliset tukipohjalliset.

Painesukat luokitellaan paineominaisuuden mukaan 1-3 luokkaan, joka tulee löytyä aina pakkauksesta. Terveydenhuollon ammattilaiset mittaavat yksilöllisesti painesukan koon jalkaasi. tukisukkaYleensä aamumitta on se jolloin jalat ovat turpeisimmillaan. Sukat kestävät yleensä vuosia, hyvin pestyinä. Painesukka toimii myös ennaltaehkäisyyn suonikohjujen syntyyn. Myös urheilijat käyttävät painesukkaa kovassa, tai pitkäänkestävässä rasituksessa. Lääkinnällisten painesukkien eli kompressiosukkien käyttö pitkää istuessa on erittäin suositeltavaa. Tutkimusten mukaan kompressiosukat, joissa on noin 10-20 mmHg:n paine (paineluokka I), ehkäisevät mm. pitkien lentomatkojen aikana syntyvää alaraajojen turvotusta, jalkojen väsymistä sekä syvien laskimotukosten syntymistä. Kaupoissa myydään monesti ”lentosukkia” joista puuttuvat paineluokat, jolloin niillä ei ole kyseistä vaikutusta. Tarkista aina kun ostaessasi että tuotteessa on paineluokka I, II tai III.

Oikeanlaiset kengät: urheilun kävelyjalkine on paras. Totuttele uusiin kenkiin pienissä erissä. Hyvässä kävelykengässä on kantapää matalakorkoinen (3-5cm). Hyvin tukevassa nauhallisessa kävelykengässä on napakka kantakuppi, jäykkä pohja, sekä kiertojäykkyyttä löytyy myös. Kengän käressä tulee olla 1-1,5 cm tilaa, ja kenkä ei saa puristaa varpaita.

Vinkkejä jalkojen hyvinvointiin matkalle

- Liiku säännällisesti ennen matkustamista ja matkustamisen jälkeen!

- Hommaa mitatut painesukat, hyvät kengät ja tukipohjalliset!

- Jos liikunta on esteenä, käy fysioterapeutilla sähköhoidoissa. Fysikaalisilla hoidoilla voidaan vilkastuttaa verenkierto, lymfanestekierto, ja poitaa turvotusta alueellisesti. mm. DIDY, IF, ja elektrolymfa on käyttökelpoinen ennen ja jälkeen matkan.

- Istu ryhdikkäästi jalat lattiaa vasten, älä istu jalka toisen päällä.

- Juo riittävästi vettä, vähintään 2-3 l /päivässä. Mineraalivesi tai elektrolyytti- juomat ovat hyviä ja ehkäisevat myös lihaskramppeja.

- Vältä liiallista suolaisen ruoan tai kahvin ja alkoholin nauttimista (diureetit poistavat nestettä).

- Pukeudu vaatteisiin jotka eivät kiristä lonkista reisistä, jotta veri pääsee kulkemaan vapaasti alaraajoihin.

Yhteenvetona

Turvonneet, väsyneet jalat voivat aiheutua jalkojen laskimo-ongelmista, pitkästä paikallaan olosta tai kuumasta ilmasta. Pese jalat iltaisin viileällä tai kylmällä vedellä, sillä se ehkäisee turvotusta ja hankauksen aiheuttamaa ihon rasitusta. Turvotusta voi poistaa hieronnalla, lymfahieronnalla, fysikaalisilla hoidoilla (esim. DIDY, IF, elektrolymfa), painesukilla sekä pitämällä jalkoja kohoasennossa puolisen tuntia sekä pumppaamaala nilkkoja koukkuun-suoraksi reippaasti 20 kertaa/joka tunti. Jalkojen turvotuksen hoitoon tarkoitettujen valmisteiden säännöllisellä käytöllä voi kokeilla ehkäistä oireilua jo ennalta. Alaraajojen ylirasitustilojen välttämiseksi voi käyttää terveellisiä kävelykenkiä sekä yksilöllisiä tukipohjallisia.Väsyneille jaloille ja virkistämiseen voi kokeilla kylmägeelejä tai – voiteita. Pinnallisten verisuonitukosten hoitoon on reseptivapaana saatavilla voidetta, joka rauhoittaa tulehdusta ja vähentää turvotusta. Pitkillä lento- ja automatkoilla myös painesukkien eli tukisukkien käyttö helpottaa jalkojen turvotusta.

Milloin lääkäriin?

Sairauksista sydämen vajaatoiminta sekä maksa- ja munuaissairaudet voivat oireilla jalkojen turvotuksena. Osa lääkkeistä voi myös aiheuttaa turvotusta. Äkillinen ja toispuoleinen jalkojen turvotus voi olla merkki laskimoveritulpasta, joka vaatii kiireellistä hoitoa. Jos turvotukseen liittyy punoitusta ja kuumotusta tai kipua, vaatii lääkärin arviota.

Fysioterapeutti Rami Kääriäinen

 

Share Button

Maha jatkuvasti sekaisin?

Erilaiset mahavaivat ovat tuttuja lähes jokaiselle meistä. Usein ne ovat ohimeneviä ja niihin löytyy helppo ja yksiselitteinen selitys edellisillan runsaista ja pitkäksi venähtäneistä grillipartyista, muutamaa päivää aiemmin sairastetusta mahataudista, mansikanpoiminnan yhteydessä nautituista lukemattomista maistiaisista ja niin edelleen. Toisinaan mahavaiva kestää pitkään ja aiheuttaa merkittävää haittaa jokapäiväiseen elämään; yöunet häiriintyvät, ostosreissua joutuu miettimään saatavilla olevien wc-tilojen mukaan, kipuilu saa aikaan mielenmaailmassa vakaviin syihin johtavia ajatusketjuja ja huolestuneet ajatukset saavat mielessä alaa. Näissä ärtynyt suolipitkittyneissä mahavaivatilanteissa on syytä pysähtyä miettimään mistä on kyse. Taustalta löytyy joskus syitä, jotka täytyy hoitaa asianmukaisesti. Näitä ovat mm. keliakia, tulehdukselliset suolistosairaudet (colitis ulserosa, Crohnin tauti), mahahaava, eräät aineenvaihdunta-sairaudet (mm. kilpirauhasen toiminnanhäiriöt) ja toki myös erilaiset mahasuolikanavan ja vatsaontelon muiden elimien ja kudosten pahanlaatuiset kasvaimet. Vähemmän vakavia mutta joskus erittäinkin hankalia oireita aiheuttavia syitä ovat mm. ruokatorven refluksitauti, mahakatarri ja laktoosi-intoleranssi ja harvinaisempana esimerkiksi ruoka-aineallergiat.

Kun edellä mainittuja syitä on mietitty ja tarvittaessa poissuljettu laboratorio-, tähystys- ja kuvantamistutkimuksin, diagnoosiksi saattaa seuloutua toiminnallinen mahavaiva, esimerkiksi ärtyvän suolen oireyhtymä. Tästä linkistä löytyvässä Potilaan Lääkärilehden artikkelissa Reijo Laatikainen (THM, ravitsemusterapeutti/ BoostOn Oy, Lääkärikeskus Aava) ja Markku Hillilä (LT, erikoislääkäri/ HYKS, gastroenterologian klinikka) kertovat ärtyvän suolen oireyhtymän ruokavaliohoidosta. Artikkelista löytyy myös linkki, josta pääset katsomaan valokuvin havainnollistettua Suomen oloihin sovellettua ärtyvän suolen oireyhtymän ateriamallia.

Share Button

Rokotukset ulkomaanreissulla – mitä tarvitaan missäkin maassa?

Monissa maissa tartuntatautitilanne on merkittävästi erilainen Suomeen nähden. Monet Suomesta jo käytännössä kadonneet tartuntataudit ovat arkipäivää joissakin toisissa maissa ja esimerkiksi tropiikissa on monia sairauksia, joita levittävät hyönteiset eivät meidän pakkastalvista selviä, joten kyseistä sairauttakaan ei meillä esiinny.

vacunaciónTästä linkistä voit tarkistaa Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen ajankohtaisen suosituksen kunkin maan tilanteesta rokotuksiin ja infektiotauteihin liittyen.

Esimerkkinä Aurinkorannikon (Espanjan) tilanne, Kaikille suositeltava rokotesuoja: dT (kurkkumätä-jäykkäkouristus) ja MPR (tuhkarokko-sikotauti-vihurirokko), jotka kuuluvatkin suomalaiseen rokotusohjelmaan. Rokotusten osalta on syytä muistaa mahdollinen tehosterokotteen tarve, esim. Espanjan osalta tarvitaan tehoste dT-rokotukseen jos edellisestä rokotekerrasta on kulunut yli 10 vuotta. MPR:n osalta tehostetta ei tarvita. Lisäksi riskinarvion perusteella harkittavaksi suositellaan rokotesuoja hepatiitti A ja hepatiitti B, joiden suhteen normaalisti lomaileva turisti voi olla Espanjassa rauhallisin mielin ilman rokotesuojaakin.

 

 

Share Button

Ebola-virus

”Ebola-virus on filovirus. Se löydettiin ensimmäisen kerran Ebola-joen varrelta Zairesta ja Etelä-Sudanista vuonna 1976. Tällöin oli epidemia, jossa sairastui 318 henkilöä, ja 88 prosenttia näistä ebola-viruskuoli. Ebola-viruksen varsinainen isäntäeläin luonnossa on todennäköisesti hedelmälepakkolaji. Ihmisten tartunnat ovat yleensä alkaneet apinoista, jotka ovat myös Ebolan uhreja siinä missä ihminenkin.”  Näin kertoo lyhyesti Ebola-viruksesta Suomen Lääkäriliiton toimittama potilaan Lääkärilehti.

Tätä linkkiä klikkaamalla voit seurata em lehden uutisia Ebola-virukseen liittyen.

Share Button

Niska jumissa – mikä avuksi?

Niskan ja hartiaseudun kipu on yleinen harmi, lyhytaikaisesti sen kokevat lähes kaikki ihmiset jossakin elämänsä vaiheessa ja kroonisena kipuoireena noin 5-7% väestöstä. Tästä linkistä löytyvässä lyhyessä Potilaan Lääkärilehden artikkelissa käsitellään joitakin näkökohtia tähän yleiseen vaivaan liittyen. Jutun kirjoittajat Jari Ylinen (LT, dosentti, fysiatrian ylilääkäri Keski-Suomen sairaanhoitopiiri) ja Riku Nikander (TtT, professori, fysioterapeutti) antavat vinkkejä mitä kannattaa tehdä silloin, kun vaiva sattuu omalle kohdalle.

Niskakipu”Liike on lääke” -toteamus on totta myös niskahartiaseudun kiputilojen hoidossa. Liikkeen määrää ja laatua on kuitenkin joissakin tilanteissa syytä miettiä asiaan perehtyneen lääkärin tai fysioterapeutin kanssa. Ja joskus ennen harjoittelun aloittamista on tarpeen poissulkea muita kuin tukielinperäisiä kyseisen alueen kipujen aiheuttajia (näitä harvinaisempia syitä ovat mm. bakteeritulehdukset, kasvaimet). Kuvantamistutkimuksia (röntgenkuvaus, MRI eli magneettikuvaus) ja joskus hermoratatutkimusta (ENMG) on tarpeen harkita, jos herää epäily edellä mainituista vakavammista syistä tai esiintyy yläraajaan säteileviä kipu- tai puutumisoireita jotka herättävät epäilyä ääreishermon tai hermojuuren pinne-/vauriotilasta. Lääkärin vastaanotolla käyminen on tarpeen myös, jos niskahartiaseudun kivuista kärsivällä on perussairauksia kuten reuma, jotka voivat rajoittaa määrätyntyyppisten harjoitteiden tekemistä.

Share Button

Ihonhoito – naisten juttu?

On miehiä jotka ajattelevat otsikon sanoin – ihonhoito on naisten juttu. Iho on kuitenkin yksi kroppamme tärkeistä kudoksista (tai elimistä kuten sitä myös joskus nimitetään), niin naisilla kuin miehilläkin. Ihon hyvä Ihon hoitokunto on monille itsestään selvyys, mutta kun iho alkaa oireilla, on siitä leikki kaukana; valvotut yöt kutisevan ihon kanssa tai harrastuksia tai jopa arkielämää rajoittavat iho-oireet eivät ole herkkua.

Tästä linkistä löytyvässä Allergia- ja astmaliiton nettisivujen artikkelissa kerrotaan vinkkejä mm. talvisin kutisevan ihon pesuun ja rasvaukseen. Toki suomalaisen ihon oireet ovat talvisin erilaiset riippuen siitä ollaanko koti-Suomessa vai vaikkapa ”muuttolintuna” täällä Aurinkorannikolla, mutta artikkelista löytyvät ihonhoidon vinkit ovat sovellettavissa niin kylmässä ja kuivassa kuin vähän lämpimämmässä ja kosteammassakin talvihtivan ihon hoitoon.

Oireetonta ihoa ei tarvitse hoitaa mitenkään erityisesti. Mutta jos iho alkaa oireilla, toimeen on syytä tarttua ajoissa ennen kuin ihon raapimisesta on syntynyt kierre. Ja tämä kannattaa myös meidän miesten muistaa.

Share Button

Lennon jälkeen pohkeessa kipua ja jaloissa turvotusta – voisiko se olla laskimotukos?

Lentoyhtiöt tehostavat toimintaansa tulostaan maksimoidakseen. Tähän pyritään monin tavoin, ja yksi keinoista on se, että matkustamoon lisätään istumapaikkoja, jolloin jalkatila vähenee.

Lennon jälkeen jalkoja särkee ja turvottaa pitkän istumisen jäljiltä, selkäkin on jumissa. Eipä se ole mikään ihme useamman tunnin ahtaassa tilassa paikallaan istumisen jälkeen. Ja joskus vaiva jatkuu vielä seuraavana päivänäkin, sekään ei ole tavatonta. Mutta onko syytä huolestua jos oireet jatkuvat pidempään? Voisiko kyseessä kuitenkin olla laskimotukos – tai tarkemmin sanottuna alaraajan syvien laskimoiden tukos? Mikä altistaa laskimotukokselle, onko minulla näitä riskitekijöitä?

Laskimotukos-kuva

Tästä linkistä löytyvässä Suomen Lääkäriliiton julkaisemassa Potilaan Lääkärilehden artikkelissa keuhkolääkäri Kirsi Laasila kertoo syvän laskimotukoksen riskitekijöistä, tunnistamisesta ja hoidosta ja antaa vinkkejä siihen milloin sitä olisi syytä epäillä itsellä.

Joissakin tilanteissa syvän laskimotukoksen olemassaoloa tai -olemattomuutta ei pysty oireiden tai oman päättelyn perusteella toteamaan, vaan siihen tarvitaan lääkärin arvion lisäksi verikoetta ja/tai ultraäänitutkimusta. Näitä tutkimuksia on saatavilla nykyään lähes kaikista terveydenhuollon päivystyspisteistä joissa työskentelee lääkäreitä, niin Suomessa kuin täällä Aurinkorannikolla Espanjassakin.

Share Button

Millainen lääkärin pitää olla?

Ensin täytyy sanoa, että tämä ei nyt varsinaisesti ole mikään vinkki vaikka otsikko nettisivujen yläosassa niin väittääkin. Oman ammatin harjoittamiseen liiittyvät asiat ja näkövinkkelit vain kiinnostavat minua ja kun näin tämän linkin takaa löytyvän lyhyen kirjoituksen, päätin laittaa sen tänne vinkkiosastoon muidenkin luettavaksi. Ja toiseksi mainittakoon, että en pysty sanomaan tähän aiheeseen liittyen mitään syvällä rintaäänellä, vastausta voi jokainen omista lähtökohdistaan käsin hahmotella jos niin haluaa.

MédicoKirjoituksesta voimme lukea Hippokrateen mielipiteen siitä miten lääkärin tulisi tuoksua ja Eric Casselin ajatuksen siitä miltä puolelta lääkärin vastaanottohuoneen pöytää löytyy totuus. Yksi totuus lääkäreistä kuullaan yhden omaan lääkäriinsä tyytyväisen pohjois-savolaisen emännän suusta: ”Ei se ole hyvä, ennemminkin paha, mutta se on aina sama.” Niinpä, totuus sekin.

Share Button

Uusia työkaluja kotikäyntilaukkuun

Kotikäyntien ”työkalupakkiin” täydennystä vuoden 2015 alussa: kannettava EKG -laitteisto. Normaalisti kliinisessä tutkimuksessa käytettävien stetoskoopin, verenpainemittarin, korvalampun ja refleksivasaran CardioMPluslisäksi kotikäynneillä mukana on nyt myös EKG -laite Cardio M Plus sekä sormenpääverestä tehtävä pikatesti sydänentsyymeille rintakiputilanteita varten. Aina mukana käynneillä on myös mm.  tikkutesti virtsatietulehduksen toteamiseksi, verensokerimittari, happisaturaatiomittari (veren happikyllästeisyyden arvioimiseksi), pika-CRP -testi eli sormenpääverikokeesta tehtävä tulehdusarvokoe ja raskaustesti. Haavojen varalle on puuduteaineita ja suturaatio- eli ompeluvälineistö. Virtsaumpitilanteisiin on virtsarakon kertakatetrointi -setti. Lisäksi pidän mukana pistoksena annettavia lääkkeitä akuutteihin kiputilanteisiin ja allergisiin reaktioihin  sekä kortisonivalmisteita mm. nivelensisäisiä injektioita varten. Lääkelaukussa on myös joitakin yleisimpiä antibiootteja ja muita päivystyksellisiä lääkkeitä.

Share Button

Facebookissa lisää sisältöä

Päivittelen ajoittain Facebook -sivulle ajankohtaisia asioita koti- ja hotellikäynteihin sekä yksityisvastaanottooni liittyen. Jaan siellä joskus myös huomiota ansaitsevia lehtien artikkeleita sekä artikkeli -nostoja näiden omien nettisivujen ”Vinkkejä” -osastosta. Facebookiin linkittämäni artikkelit käsittelevät erilaisia ilmiöitä ja asioita sekä lääketieteen maailmasta että muista tärkeistä ja mielenkiintoisista aiheista. Klikkaa https://www.facebook.com/drfuengirola.

Share Button