Arkistot kuukauden mukaan: syyskuu 2016

Kongon-Krimin verenvuotokuume ja punkit

Kongon-Krimin verenvuotokuume ja punkit

Hyalomma marginatum

Hyalomma marginatum -punkki.

Eilen (1.9.2016) sekä espanjalaisessa että suomalaisessa lehdistössä on uutisoitu tapauksesta, jossa reilu 60-vuotias espanjalaismies kuoli punkin välityksellä saamaansa nairoviruksen aiheuttamaan Kongon-Krimin –verenvuotokuumeeseen (esp. fiebre hemorrágica de Crimea-Congo, FHCC). Häntä hoitanut sairaanhoitaja on myös saanut tartunnan ja on tällä hetkellä (2.9.2016) sairaalahoidossa. Viranomaistietojen mukaan menehtynyt mies sai mitä todennäköisimmin virustartunnan punkin pureman välityksellä ulkoillessaan maastossa Madridin pohjoispuolella Castilla y Leónin alueella. Tapauksen tekee merkittäväksi se, että sairastunut sai tartunnan Espanjassa ollessaan, joka on Länsi-Euroopan ensimmäinen kotoperäiseksi todettu tartunta. Tämän viruksen infektoimia punkkeja esiintyy runsaasti Afrikassa, Keski- ja Länsi-Aasiassa sekä Itä-Euroopassa Balkanilla, ja siellä myös tautitartuntoja esiintyy melko runsaasti. Näiltä alueilta saatuja tartuntoja on ollut aiemminkin myös espanjalaisilla turisteilla. Viruksen on päätelty kulkeutuneen Espanjaan alun perin Marokosta muuttolintujen mukana ja ensimmäisen kerran tämä virus eristettiin Espanjassa punkeista v. 2010. Espanjassa selkeästi yleisin nairovirusta kantava punkkilaji on Hyalomma marginatum (jolle ei kai ole suomenkielistä nimeä).

Tartunta

Kongon-Krimin verenvuotokuumetartunta tapahtuu, kun viruksen infektoima vektorieliö eli punkki puree ihmistä ja työntää imukärsänsä ihorikkoon ja virus siirtyy punkin syljen välityksellä ihmiseen ja aiheuttaa infektion. Tauti voi tarttua tartunnan saaneesta ja sairastuneesta ihmisestä toiseen ihmiseen ruumiinnesteiden ja eritteiden (veri, oksennus, ulosteet, sylki), jolla tavoin se voi tartuttaa mm. hoitohenkilökuntaa sairaaloissa ja esim. perheenjäseniä. Tartunnan voi saada myös infektoituneesta riista- tai kotieläimestä suolistuksen tai lihan käsittelemisen yhteydessä. Myös jotkut lintulajit voivat olla viruksenkantajia ja -tartuttajia. Virusta kantavat eläimet eivät sairastu tautiin, vaan oireisen taudin saavat ainoastaan ihmiset.

Oireet

Inkubaatioaika eli aika punkin puremasta/ infektoitumisesta oireiden alkuun on yleensä melko lyhyt eli 1-3vrk. Tutkimusten mukaan jopa valtaosa tartunnan saaneista ihmisistä säilyy joko kokonaan oireettomana tai sairastaa lievän taudinkuvan, johon kuuluu lievän flunssan oireita. Taudin vakavamman muodon oireisiin kuuluu aluksi reilumman flunssan kaltaisia oireita kuten kuumeilua, kurkkukipua, lihassärkyjä, huimausta ja päänsärkyä sekä niskakipua ja –jäykkyyttä ja silmien valonarkuutta. Oireina voi esiintyä lisäksi pahoinvointia, oksentelua, ripulointia ja mahakipua sekä kipua ja turvotusta imusolmukkeissa eri puolilla kehoa. Sisäelimistä mm. maksa voi suurentua ja aiheutta kipua oikealle ylämahalle. Tajunnantaso voi vaihdella väsymyksestä uneliaisuuteen ja tajunnanhämärtymiseen asti. Taudin kestettyä pidempään esiintyy usein petekkioita eli verenpurkaumia nenän, suun ja nielun limakalvoilla, ikenissä ja iholla. Iholla petekkiat voivat muodostaa toisinaan myös suurempia yhtenäisiä verenpurkauma-alueita.

Hoito ja rokotukset

Hoito on oireenmukaista. Parantavaa hoitoa tälle infektiotaudille ole, vaan kaikki annettava hoito tähtää vitaalien elintoimintojen turvaamiseen taudin aikana. Viruslääke ribaviriinia on ilmeisesti käytetty taudin hoidossa, mutta tehosta ei ole niin selkeää näyttöä kuin joissain muissa viruksen aiheuttamissa verenvuotokuumeissa. Terveysviranomaisten hyväksymää rokotetta ei ole tällä hetkellä saatavilla.

Ennuste

Suurin osa tartunnan saaneista sairastuneista toipuu ilman jälkiseuraamuksia, ja on siis jopa oireettomia eli eivät tiedä saaneensa tartuntaa. Lievissä tautimuodoissa myös tartuttamisriski on mitätön. Kuolleisuus tähän tautiin on kuitenkin eri lähteiden mukaan 10-15% (joillakin virustyypeillä jopa 40%).

Punkit tautivektoreina

Punkit (mm. puutiainen) toimivat vektoreina eli kantajina useille mikrobeille, jotka voivat aiheuttaa ihmisille tartuntataudin. Näitä ovat mm. borrelia burgdorferi -bakteerin aiheuttama Lymen tauti (Lymen borrelioosi), flavoviruksen aiheuttama puutiaisaivokuume (Kumlingen tauti, TBE) ja jo mainittu Kongon-Krimin verenvuotokuume. Kahta ensin mainittua esiintyy Suomessa, kaikkia mainittuja Espanjassa.

Koiranpunkki

Ruskea koiranpunkki.

Tautia aiheuttavaa virusta on eristetty yli 30 punkkilajista, mutta Espanjassa selkeästi yleisin nairovirusta kantava punkkilaji on Hyalomma marginatum. Nykyisen ymmärryksen mukaan se puree huomattavasti harvemmin kuin monet muut punkkilajit. Esimerkiksi Suomessakin yleinen puutiainen (levittää borrelioosia ja puutiaisaisaivokuumetta) ja  sitä suuresti muistuttava ruskea koiranpunkki (Rhipicephalus sanguineus, yleinen sekä Suomessa että Espanjassa) ovat huomattavasti hanakampia puremaan, mutta eivät välitä tätä virusta. Hyalomma marginatum imee verta aikuismuodossaan suuremmista kasvinsyöjänisäkkäistä (mm. hirvet, peurat, lampaat, vuohet) ja varhaisissa larvamuodossaan pikkujyrsijöistä. Esimerkiksi jänikset ja koirat eivät kuulu tämän punkin isäntäeläimiin ja niistä ei ole eristetty viruksia.

Mikäli ulkoilun jälkeen havaitsee ihollaan punkin, on se syytä poistaa mahdollisimman nopeasti, josta on apua varsinkin Lymen taudin tarttumisessa, koska bakteeri elää punkin suolistossa ja siirtyy punkista ihmiseen punkin ulostettua iholle ja siitä puremajäljen kautta ihmisen elimistöön. Virustaudit tarttuvat punkin syljen välityksellä, joten niiden osalta punkin nopeasta poistamisesta iholta ei välttämättä ole niin suurta apua. Kannattaa muitenkin muistaa, että suuri osa/ tällä hetkellä lähes kaikki tämänkin lajin espanjalaisista punkeista ovat infektoitumattomia eli eivät kanna virusta.

Punkkien esiintyminen

Punkkeja esiintyy (myös Espanjassa) vehreillä alueilla kuten metsien aluskasvillisuudessa, ruohikkoa ja pensaita kasvavilla avomailla ja joskus myös kaupunkien puistoissa ja puutarhoissa. Yleensä punkki nousee ruohokasveihin tai pensaisiin noin 25-100 cm:n korkeuteen odottamaan isäntäeläintä ravitakseen itseään sen verellä. Punkkeja, kuten myös ko virusta mahdollisesti kantavia Hyalomma marginatum -punkkeja on koko Espanjan alueella. Myös Andalusian eteläosissa on näitä  punkkeja, joskin niiden esiintyminen on vähäistä kuivina kesäkausina.

Lopuksi

Kongon-Krimin verenvuotokuume on siis joskus jopa oireeton, mutta toisinaan kohtalaisen vaarallinen, jopa henkeä uhkaava, viruksen aiheuttama tartuntatauti. Riski sairastua tähän tautiin etelä-Espanjassa on toistaiseksi hyvin vähäinen/mitätön, mutta punkkien suosimilla alueilla ulkoilun jälkeen on ihoa syytä tarkastella mahdollisten punkkien havaitsemiseksi ja poistamiseksi. Koiriin tämä tauti ei tartu, eivätkä ne myöskään voi välittää sitä eteenpäin.

Lähteet:

OMS (WHO), Ministerio de Sanidad de España, THL, Terveysportti (Suomalainen Lääkäriseura Duodecim), El País

Share Button