Arkistot kuukauden mukaan: lokakuu 2014

Kilpirauhasen toiminnahäiriö ja miten se korjataan

Lääketiede kehittyy. Joskus näin kliinistä potilastyötä tekevän yleislääkärin näkökulmasta kehitys tapahtuu turhan hitaasti, tarve ja kaipaus parempiin ja auttavampiin hoitoihin on jokapäiväistä arkea.

Kilpirauhashormoni T4 löydettiin noin 100 vuotta sitten ja toinenkin kilpirauhasen hormoni T3 tyroksiinijo yli 60 vuotta sitten. Siitä huolimatta edelleen mietitään, mikä olisi paras, turvallisin ja oikein tapa hoitaa kutakin kilpirauhasen vajaatoimintaa potevaa ihmistä. On innostavaa, että edelleenkin jo melko vanhasta aiheesta riittää uutta pohdittavaa ja tämän sairauden kanssa painivia ihmisiä auttavia uusia vastauksia ja käytännön hoitoihin vaikuttavia oivalluksia saadaan varmasti. Toivottavasti vain tässäkin aiheessa keskustelu pysyy lääketieteellisesti tarpeellisissa rajoissa, eikä mukaan sekoitu valtataistelua tai taloudellisten intressien tuomaa sapeleiden kalistelua.

Tässä Potilaan Lääkärilehden artikkelissa on lyhyt pohdinta aiheeseen liittyen.

Oma harras toiveeni on, että jo lähivuosina meillä lääkäreillä on lääketieteellisesti perusteltuja, tutkimustuloksiin nojaavia ja yleisesti hyväksyttyjä vastauksia ja uusia apukeinoja niille kilpirauhasen vajaatoiminnasta kärsiville, joille pelkkä T4-hoito ei ole tuonut tilanteen normalisoitumista.

Share Button

Suru

Tuntuu, että nykyään monella meistä on kiire. Kiire on jopa muodikasta. Kiireellä voi selittää monia menemättömyyksiä tai tekemättömyyksiä – ei ehdi kun on niin kiire. Kiire on monien mielestä myös tehokkaan ja pystyvän ihmisen tunnusmerkki. Kiireestä tai kiireen tunteesta on tullut osa länsimaista elämäntapaa, se alkaa olla hyväksytty asiaintila, ja sen vaikutukset ulottuvat moniin elämämme asioihin, jopa tiedostamatta.

Jokainen ihminen on jossakin elämänsä vaiheessa tekemisissä surun kanssa. Joskus tuntuu, että toiset meistä tuntuvat joutuvan kokemaan surua lähes yli sietokyvyn rajan ja toistuvasti, jopa hyvin lyhyin väliajoin annosteltuna. Toisille taas surua tulee pienempinä annoksina. Elämme surunykyaikaisessa länsimaisessa yhteiskunnassa, ja ajatteluamme leimaa monesti huomaamattamme ajatus ”instant” lähes kaikissa asioissa, kaiken pitäisi hoitua nyt ja heti ja tehokkaasti, onhan meillä kiire. Tästä huolimatta läheisen menetyksestä tai muusta elämäntapahtumasta tai pidempiaikaisesta olosuhteesta johtuva suru ei hoidu nappia painamalla tai muulla ”instant”- konstilla. Toisinaan haemme apua lääkkeistä päästäksemme eroon surusta. Toisinaan terapeuttinen työskentely ja lääkkeellinen apu voivatkin olla mukana hyödyttämässä pitkäaikaisista (esimerkiksi surun aiheuttamista) masennuksena ilmenevistä pitkittyneistä ylikuormitustilanteista toipumista tai auttamassa äkillisen kriisin akuuttivaiheesta ylipääsemistä, mutta kuitenkin tärkein asia surussa eteenpäin pääsemisessä on aika. Ajan täytyy antaa kulua, vaikka olisi kuinka kiire.

Tässä Potilaan Lääkärilehden artikkelissa käsitellään surua ja sen olemusta.

Share Button

Syöpä – pelottava sana

Syöpä on jo sanana pelottava useimmalle meistä. Vaikka syöpähoitojen kehittymisen myötä aiempaa useammat selviävät taudista jopa takaisin ns. normaaliin elämään, tämä on edelleen vakava sairausryhmä. Elintavoilla on vaikutusta monen syöpäkasvaimen ilmaantumiseen. Toiset pahanlaatuisista kasvaimista taas kulkevat suvussa, tai ainakin alttius niihin. Usein syöpä kuitenkin tulee ilman erityisiä tiedossa olevia altistavia tekijöitä. Syöpähoidot ovat kehittyneet viimeisten vuosikymmenien aikana, jopa huomattavasti tai dramaattisesti joidenkin syöpätyyppien kohdalla (esim. Hodgkinin tauti), joidenkin vähemmän (esim. haimasyöpä, mahalaukun syöpä). Monien syöpien paranemisennusteeseen vaikuttaa hoidon valinnan ohella ensisijaisen merkittävästi toteamisajankohdan varhaisuus tai myöhäisyys. Tämän takia joitakin  syöpiä on alettu seuloa terveiksi oletetuilta ihmisiltä.

Miesten yleisin syöpätyyppi on eturauhassypä ja toiseksi yleisin edelleen keuhkosyöpä. Naisilla taas vastaavasti rintasyöpä pitää tämän vakavan tilaston ykköstilaa ja keuhkosyöpä on mitalisijojen ulkopuolella viidentenä.

Tässä Potilaan Lääkärilehden artikkelissa kerrotaan rintasyövästä ja mm. sen seulonnoista. Uusimpana huomiona rintasyöpäseulonnoista on eturauhassyöpäseulontojen osalta jo pitkään rintasyöpäkeskustelua herättänyt huomio, että seulonnat saattavat tuoda myös myös rintasyöpien kohdalla sellaisia kasvaimia, jotka eivät olisi koskaan ilman seulontaa tulleet esille ja aiheuttaneet ”syöpäsairastumista”. Tätä sietää pohtia mietittäessä seulontojen kohderyhmiä ja toteuttamismalleja, jotta vältytään saattamasta ketään turhan takia syöpädiagnosoiduksi, jolla on usein ennusteesta riippumatta suuri vaiktus elämään.

Tämä toinen samaisen lehden artikkeli kertoo miesten yleisimmästä syövästä, eturauhassyövästä, sen hoidosta ja ennusteesta. Eturauhassyövän ennuste on parantunut vuosien varrella. Seulontaan liittyy jo aiemmin mainittu haaste eli miten asettaa seuloihin kutsuttavien miesten ikärajat, jottei ”löydettäisi” esille tämän syövän hitaasti kasvavia kasvaintyyppejä, jotka eivät olisi kyseisellä miehellä koko loppuelämän aikana tulleet ilman seulontaa esille.

Ja nostan tähän vielä kolmannenkin kirjoituksen, joka käsittelee keuhkosyöpää. Tämän syövän osalta tupakoimattomuus on ehdottamasti tärkein ennaltaehkäisevä tekijä, koska 85-90% keuhkosyövistä todetaan niillä, jotka tupakoivat. Leikkaushoito on keuhkosyövässä ainoa mahdollisuus yrittää paranemista. Leikkauksesta ja liitännäishoidoista huolimatta kehkosyövän ennuste on moneen muuhun syöpätyyppiin nähden edelleen huono, sillä vain noin 10% sairastuneista on elossa 5 viiden kuluttua sairauden toteamisesta.

Share Button

Fibromyalgia

”Fibromyalgia on krooninen kipu-uupumusoireyhtymä, jonka patogeneesi (taudin kehittyminen) liittyy kivunsäätelyjärjestelmän herkistymiseen ja tahdosta riippumattoman hermoston toiminnan muutoksiin.” Näin kerrotaan Potilaan lääkärilehden artikkelissa, joka antaa fibromyalgiaperustietoa fibromyalgiasta ja sen syntyyn liittyvistä viimeisimmästä teorioista.

”Välillä käy kuitenkin niin, ettei oireiden taustalta löydy mitään selkeästi osoitettavissa olevaa poikkeavuutta. Silloin puhutaan lääketieteellisesti selittämättömistä oireista. Yksi tällainen oirekokonaisuus on fibromyalgia.” Toinen samaisen lehden artikkeli kertoo miten fibromyalgia -diagnoosiin päästään tai päädytään – se ei ole aina yksinkertaista, verikokeissa tai koneellisissa tutkimuksissa kun ei ole poikkeavia löydöksiä ja oireisto voi olla monimuotoinen ja vaihtelee ihmisestä toiseen.

Suomen Fibromyalgialiiton sivuilta löydät myös kattavan katsauksen tähän 2-4% väestöstä koskettavaan sairauteen ja sen diagnostisointiin ja hoitoon.

Tässä potilaan Lääkärilehden artikkelissa reumatologian emerotusprofessori Pekka Hannonen kertoo myös monen kliinistä työtä tekevän lääkärin allekirjoittaman väittämän: ”Fibromyalgiaa sairastava tarvitsee luottamuksellisen lääkäri–potilassuhteen. Kroonista kipu-uupumusoireyhtymää sairastavaa potilasta pystyy parhaiten hoitamaan perusterveydenhuollon omalääkäri. – Ongelmana on usein se, että potilasta ei malteta kuunnella tarpeeksi ­eikä krooniselle kipupotilaalle ole vastaanotolla riittävästi ­aikaa, reumatolo­gian emeritus­professori, LKT Pekka Hannonen Keski-Suomen keskussairaalasta kertoo.” Itse olen samaa mieltä kirjoittajan kanssa.

Share Button

Mistäs niitä vitamiineja ja muita tärkeitä juttuja saa?

”Tää on oikee vitamiinipommi!” Niinhän sitä monesti sanotaan ja melko usein myös osutaan oikeaan – mutta ei aina. Tässä Hesarin nettisivuilta löytyvässä Joonas Konstigin kolumnissa on vinkkiä siitä hedelmätmistä niitä vitamiineja ja muita hyödyllisiä ravintotekijöitä saa. Liiallisuuksiin ei ravintosisältöjen ja hivenainemäärienkään tarkkailussa kannata mennä, mutta ihan mielenkiintoista on välillä tsekata omaa perusruokavaliota tältäkin kannalta. Tiesitkö, että eniten C-vitamiinia on tuoreessa ruusunmarjassa ja vastaavasti vähiten sitä on mm. ahvenessa? Tämän tiedon ja monta muuta vastaavaa löydät tästä linkistä, jota klikkaamalla pääset suoraan Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitoksen hakukoneeseen, josta näet eri elintarvikkeiden ravintotekijöiden määriä.

Share Button

Jalkojen turvotusta? (osa 2)

Tässä kirjoituksessaan ”JALKOJEN TURVOTUSTA?” fysioterapeutti Rami Kääriäinen kertoo fysioterapeutin näkökulmasta katsottuna joitakin tärkeitä näkökohtia alaraajojen turvotukseen liittyen. Hän antaa meille vinkkiä siitä, miten jokainen meistä voi itse ennaltaehkäistä turvotusta ja mitä voimme tehdä silloin jos turvotusta on ongelmaksi asti ja omat keinot eivät enää tunnu riittävän.

Rami työskentelee Fuengirolassa Medivital-klinikassa fysioterapeuttina ja hänen ominta työskentelyaluettansa ovat mm. kaikki tuki- ja liikuntaelimistön oireiden ennaltaehkäisyyn, hoitoon ja kuntoutukseen liittyvät asiat, jonka moni Costa del Solilla asuva jo tietääkin. Hänen yhteystietonsa löytyvät Medivitalin nettisivuilta.

 

JALKOJEN TURVOTUSTA?

Turvotus syntyy, kun kudosten solujen välitilaan kertyy nestettä

Yleinen syy turvotukseen on laskimoiden vajaatoiminta, jossa alaraajojen laskimojärjestelmä ei pumppaa verta takaisin sydämeen yhtä tehokkaasti kuin normaalitilassa. Paine laskimoissa kasvaa ja ne alkavat tihkuttaa nestettä kudoksiin aiheuttaen turvotusta. Laskimoissa on läppiä, jotka edistävät veren paluuvirtauksen ja estävät veren takaisinvirtausta. Näiden lisäksi myös alaraajaturvotusalaraajan lihaksilla on iso rooli laskimoiden paluuvirtauksen ylläpidossa. Alaraajan lihasten ollessa heikot, lihaspumppu toimii vajaateholla kohottaen laskimopainetta, myös läpät voivat toimia normaalia heikommin. Painovoiman vaikutuksesta laskimot täyttyvät ja laajenevat, mikä näkyy turvotuksena.

Laskimoiden toiminta voi häiriintyä esimerkiksi laskimoläppien toiminnan heikkenemisen tai laskimolaajentumien eli suonikohjujen vuoksi, mutta lievään turvotukseen voi olla syynä myös seisomatyö tai pitkään paikoillaan, polvet koukussa, istuminen, vaikka laskimot olisivatkin terveet. Korkokengillä käveleminen taas heikentää ja kiristää pohkeiden lihaksia, josta voi aiheutua turvotusta. Lisäksi muun muassa ylipaino, raskaus ja kuukautiset voivat edesauttaa turvotuksen syntymistä. Laskimoläpät voivat olla myös synnynnäisesti heikkoja.

Pitkään paikallaan olo ja istuminen heikentää alaraaja verenkieroa ja lymfa- eli imunestekiertoa. Mikäli liikkuminen on rajoitettua ja tehotonta alaraajoille, jalat usein turpoavat ja tuntuvat väsyneiltä.

Liike on lääkettä

Liikuttaessa pohjelihakset toimivat lihaspumppuna tehostaen veren kuljetuksesta alaraajoista sydämeen päin. Pitkä liikkumattomuus heikentää lihaspumpun toimintaa ja laskimovirtausta. Laskimopaine kohoaa aiheuttaen turvotusta jaloissa. Myös laskimoiden seinämät veltostuvat ja laskimoläpät toimivat vajaalla teholla päästäen veren virtaamaan takaisinpäin.

Liikunta, terveellinen jalkine, tukipohjalliset, ja painesukat

Kävele oikein. Turvotusta tulisi ehkäistä oikeaoppisella säännöllisellä harjoittelulla, sekä käyttämällä painesukkia. Säännöllisen liikunnan ja kävelyn tekniikan merkitystä ei voi liikaa korostaa, sillä se pitää pohjelihasten pumppausvoimaa hyvänä. Ainoastaan tehokas, hyvätekniikka kävelyssä auttaa riittävästi, sillä mm. pohkeen lihasten tulee aktivoitua tehokkaasti.

Laadukkaat yksilölliset tukipohjalliset auttavat alaraajojen biomekaaniikassa, vähentäen virheasentoja, iskua ja ylikuormituksia. Suomalaisista jopa 50% kärsii jalkojen virheasennoista. Ennaltaehkäisy olisi siis tehokkainta. Yksilölliset toiminnalliset tukipohjalliset auttavat alaraajojen biomekaaniikassa, vähentäen virheasentoja, iskua ja ylikuormituksia. Virheasennot voivat vaikuttaa kineettisenketjun kautta alaraajoihin ja selkään saakka. Fysioterapeutit tutkivat alaraajat, biomekaaniikan ja arvioivat toiminnan kävelyssä, sekä muotoilevat sinulle yksilölliset tukipohjalliset.

Painesukat luokitellaan paineominaisuuden mukaan 1-3 luokkaan, joka tulee löytyä aina pakkauksesta. Terveydenhuollon ammattilaiset mittaavat yksilöllisesti painesukan koon jalkaasi. tukisukkaYleensä aamumitta on se jolloin jalat ovat turpeisimmillaan. Sukat kestävät yleensä vuosia, hyvin pestyinä. Painesukka toimii myös ennaltaehkäisyyn suonikohjujen syntyyn. Myös urheilijat käyttävät painesukkaa kovassa, tai pitkäänkestävässä rasituksessa. Lääkinnällisten painesukkien eli kompressiosukkien käyttö pitkää istuessa on erittäin suositeltavaa. Tutkimusten mukaan kompressiosukat, joissa on noin 10-20 mmHg:n paine (paineluokka I), ehkäisevät mm. pitkien lentomatkojen aikana syntyvää alaraajojen turvotusta, jalkojen väsymistä sekä syvien laskimotukosten syntymistä. Kaupoissa myydään monesti ”lentosukkia” joista puuttuvat paineluokat, jolloin niillä ei ole kyseistä vaikutusta. Tarkista aina kun ostaessasi että tuotteessa on paineluokka I, II tai III.

Oikeanlaiset kengät: urheilun kävelyjalkine on paras. Totuttele uusiin kenkiin pienissä erissä. Hyvässä kävelykengässä on kantapää matalakorkoinen (3-5cm). Hyvin tukevassa nauhallisessa kävelykengässä on napakka kantakuppi, jäykkä pohja, sekä kiertojäykkyyttä löytyy myös. Kengän käressä tulee olla 1-1,5 cm tilaa, ja kenkä ei saa puristaa varpaita.

Vinkkejä jalkojen hyvinvointiin matkalle

- Liiku säännällisesti ennen matkustamista ja matkustamisen jälkeen!

- Hommaa mitatut painesukat, hyvät kengät ja tukipohjalliset!

- Jos liikunta on esteenä, käy fysioterapeutilla sähköhoidoissa. Fysikaalisilla hoidoilla voidaan vilkastuttaa verenkierto, lymfanestekierto, ja poitaa turvotusta alueellisesti. mm. DIDY, IF, ja elektrolymfa on käyttökelpoinen ennen ja jälkeen matkan.

- Istu ryhdikkäästi jalat lattiaa vasten, älä istu jalka toisen päällä.

- Juo riittävästi vettä, vähintään 2-3 l /päivässä. Mineraalivesi tai elektrolyytti- juomat ovat hyviä ja ehkäisevat myös lihaskramppeja.

- Vältä liiallista suolaisen ruoan tai kahvin ja alkoholin nauttimista (diureetit poistavat nestettä).

- Pukeudu vaatteisiin jotka eivät kiristä lonkista reisistä, jotta veri pääsee kulkemaan vapaasti alaraajoihin.

Yhteenvetona

Turvonneet, väsyneet jalat voivat aiheutua jalkojen laskimo-ongelmista, pitkästä paikallaan olosta tai kuumasta ilmasta. Pese jalat iltaisin viileällä tai kylmällä vedellä, sillä se ehkäisee turvotusta ja hankauksen aiheuttamaa ihon rasitusta. Turvotusta voi poistaa hieronnalla, lymfahieronnalla, fysikaalisilla hoidoilla (esim. DIDY, IF, elektrolymfa), painesukilla sekä pitämällä jalkoja kohoasennossa puolisen tuntia sekä pumppaamaala nilkkoja koukkuun-suoraksi reippaasti 20 kertaa/joka tunti. Jalkojen turvotuksen hoitoon tarkoitettujen valmisteiden säännöllisellä käytöllä voi kokeilla ehkäistä oireilua jo ennalta. Alaraajojen ylirasitustilojen välttämiseksi voi käyttää terveellisiä kävelykenkiä sekä yksilöllisiä tukipohjallisia.Väsyneille jaloille ja virkistämiseen voi kokeilla kylmägeelejä tai – voiteita. Pinnallisten verisuonitukosten hoitoon on reseptivapaana saatavilla voidetta, joka rauhoittaa tulehdusta ja vähentää turvotusta. Pitkillä lento- ja automatkoilla myös painesukkien eli tukisukkien käyttö helpottaa jalkojen turvotusta.

Milloin lääkäriin?

Sairauksista sydämen vajaatoiminta sekä maksa- ja munuaissairaudet voivat oireilla jalkojen turvotuksena. Osa lääkkeistä voi myös aiheuttaa turvotusta. Äkillinen ja toispuoleinen jalkojen turvotus voi olla merkki laskimoveritulpasta, joka vaatii kiireellistä hoitoa. Jos turvotukseen liittyy punoitusta ja kuumotusta tai kipua, vaatii lääkärin arviota.

Fysioterapeutti Rami Kääriäinen

 

Share Button

Maha jatkuvasti sekaisin?

Erilaiset mahavaivat ovat tuttuja lähes jokaiselle meistä. Usein ne ovat ohimeneviä ja niihin löytyy helppo ja yksiselitteinen selitys edellisillan runsaista ja pitkäksi venähtäneistä grillipartyista, muutamaa päivää aiemmin sairastetusta mahataudista, mansikanpoiminnan yhteydessä nautituista lukemattomista maistiaisista ja niin edelleen. Toisinaan mahavaiva kestää pitkään ja aiheuttaa merkittävää haittaa jokapäiväiseen elämään; yöunet häiriintyvät, ostosreissua joutuu miettimään saatavilla olevien wc-tilojen mukaan, kipuilu saa aikaan mielenmaailmassa vakaviin syihin johtavia ajatusketjuja ja huolestuneet ajatukset saavat mielessä alaa. Näissä ärtynyt suolipitkittyneissä mahavaivatilanteissa on syytä pysähtyä miettimään mistä on kyse. Taustalta löytyy joskus syitä, jotka täytyy hoitaa asianmukaisesti. Näitä ovat mm. keliakia, tulehdukselliset suolistosairaudet (colitis ulserosa, Crohnin tauti), mahahaava, eräät aineenvaihdunta-sairaudet (mm. kilpirauhasen toiminnanhäiriöt) ja toki myös erilaiset mahasuolikanavan ja vatsaontelon muiden elimien ja kudosten pahanlaatuiset kasvaimet. Vähemmän vakavia mutta joskus erittäinkin hankalia oireita aiheuttavia syitä ovat mm. ruokatorven refluksitauti, mahakatarri ja laktoosi-intoleranssi ja harvinaisempana esimerkiksi ruoka-aineallergiat.

Kun edellä mainittuja syitä on mietitty ja tarvittaessa poissuljettu laboratorio-, tähystys- ja kuvantamistutkimuksin, diagnoosiksi saattaa seuloutua toiminnallinen mahavaiva, esimerkiksi ärtyvän suolen oireyhtymä. Tästä linkistä löytyvässä Potilaan Lääkärilehden artikkelissa Reijo Laatikainen (THM, ravitsemusterapeutti/ BoostOn Oy, Lääkärikeskus Aava) ja Markku Hillilä (LT, erikoislääkäri/ HYKS, gastroenterologian klinikka) kertovat ärtyvän suolen oireyhtymän ruokavaliohoidosta. Artikkelista löytyy myös linkki, josta pääset katsomaan valokuvin havainnollistettua Suomen oloihin sovellettua ärtyvän suolen oireyhtymän ateriamallia.

Share Button

Rokotukset ulkomaanreissulla – mitä tarvitaan missäkin maassa?

Monissa maissa tartuntatautitilanne on merkittävästi erilainen Suomeen nähden. Monet Suomesta jo käytännössä kadonneet tartuntataudit ovat arkipäivää joissakin toisissa maissa ja esimerkiksi tropiikissa on monia sairauksia, joita levittävät hyönteiset eivät meidän pakkastalvista selviä, joten kyseistä sairauttakaan ei meillä esiinny.

vacunaciónTästä linkistä voit tarkistaa Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen ajankohtaisen suosituksen kunkin maan tilanteesta rokotuksiin ja infektiotauteihin liittyen.

Esimerkkinä Aurinkorannikon (Espanjan) tilanne, Kaikille suositeltava rokotesuoja: dT (kurkkumätä-jäykkäkouristus) ja MPR (tuhkarokko-sikotauti-vihurirokko), jotka kuuluvatkin suomalaiseen rokotusohjelmaan. Rokotusten osalta on syytä muistaa mahdollinen tehosterokotteen tarve, esim. Espanjan osalta tarvitaan tehoste dT-rokotukseen jos edellisestä rokotekerrasta on kulunut yli 10 vuotta. MPR:n osalta tehostetta ei tarvita. Lisäksi riskinarvion perusteella harkittavaksi suositellaan rokotesuoja hepatiitti A ja hepatiitti B, joiden suhteen normaalisti lomaileva turisti voi olla Espanjassa rauhallisin mielin ilman rokotesuojaakin.

 

 

Share Button

Ebola-virus

”Ebola-virus on filovirus. Se löydettiin ensimmäisen kerran Ebola-joen varrelta Zairesta ja Etelä-Sudanista vuonna 1976. Tällöin oli epidemia, jossa sairastui 318 henkilöä, ja 88 prosenttia näistä ebola-viruskuoli. Ebola-viruksen varsinainen isäntäeläin luonnossa on todennäköisesti hedelmälepakkolaji. Ihmisten tartunnat ovat yleensä alkaneet apinoista, jotka ovat myös Ebolan uhreja siinä missä ihminenkin.”  Näin kertoo lyhyesti Ebola-viruksesta Suomen Lääkäriliiton toimittama potilaan Lääkärilehti.

Tätä linkkiä klikkaamalla voit seurata em lehden uutisia Ebola-virukseen liittyen.

Share Button

Niska jumissa – mikä avuksi?

Niskan ja hartiaseudun kipu on yleinen harmi, lyhytaikaisesti sen kokevat lähes kaikki ihmiset jossakin elämänsä vaiheessa ja kroonisena kipuoireena noin 5-7% väestöstä. Tästä linkistä löytyvässä lyhyessä Potilaan Lääkärilehden artikkelissa käsitellään joitakin näkökohtia tähän yleiseen vaivaan liittyen. Jutun kirjoittajat Jari Ylinen (LT, dosentti, fysiatrian ylilääkäri Keski-Suomen sairaanhoitopiiri) ja Riku Nikander (TtT, professori, fysioterapeutti) antavat vinkkejä mitä kannattaa tehdä silloin, kun vaiva sattuu omalle kohdalle.

Niskakipu”Liike on lääke” -toteamus on totta myös niskahartiaseudun kiputilojen hoidossa. Liikkeen määrää ja laatua on kuitenkin joissakin tilanteissa syytä miettiä asiaan perehtyneen lääkärin tai fysioterapeutin kanssa. Ja joskus ennen harjoittelun aloittamista on tarpeen poissulkea muita kuin tukielinperäisiä kyseisen alueen kipujen aiheuttajia (näitä harvinaisempia syitä ovat mm. bakteeritulehdukset, kasvaimet). Kuvantamistutkimuksia (röntgenkuvaus, MRI eli magneettikuvaus) ja joskus hermoratatutkimusta (ENMG) on tarpeen harkita, jos herää epäily edellä mainituista vakavammista syistä tai esiintyy yläraajaan säteileviä kipu- tai puutumisoireita jotka herättävät epäilyä ääreishermon tai hermojuuren pinne-/vauriotilasta. Lääkärin vastaanotolla käyminen on tarpeen myös, jos niskahartiaseudun kivuista kärsivällä on perussairauksia kuten reuma, jotka voivat rajoittaa määrätyntyyppisten harjoitteiden tekemistä.

Share Button